Laatijoina: Elina Siukonen, Anna Saurama, Tia Ahtinen, Outi Raunio-Hannula, Lauri Laine, Jaana Tahvanainen, Eija Suokko, Outi Taskilahti (siht.)
Yleistä: Työryhmä piti kysymyksiä selkeinä ja monipuolisina. Kysymyksiin johdattelevat ingressit toivat tehtäviin ajankohtaisuutta. Muutamissa tehtävissä tehtävänanto olisi voinut olla tarkemmin rajattu (6, +10). Kysymyksissä voisi painottua enemmän uskontotieteellinen aines ja maailmanuskonnot.
1. Pohdi hindulaista jumalakäsitystä. Käytä apunasi oheista kuvaa.
3p. Opiskelijan tulee käyttää kuvaa apuna vastauksessa. Vastauksessa täytyy tulla esille, että hindulaisuuden jumalakäsitys on moninainen. Lisäksi vastaaja nostaa siitä esiin esimerkiksi pari seuraavista:
o hindulaisuudessa on monenlaisia rinnakkain eläviä käsityksiä jumaluudesta (monismi, monoteismi, polyteismi, panteismi, animismi)
o jumalakäsitykset edustavat hindulaisuuden historian eri vaiheita
o hindun palvonnan kohde ja palvonnan tapa määrittyvät varnan (yhteiskuntaluokan) mukaan
o uskontoon kuuluu lukematon määrä jumalia, joilla on eri olomuotoja ja merkityksiä.
o kuvasta löytyvistä jumalista esimerkkejä:
- Brahma (luoja), Vishnu (säilyttäjä, ylläpitäjä) ja Shiva (tuhoaja) kuvaavat uskonnon olemusta ja keskeistä ajatusta maailman jatkuvasta liikkeestä (kytkeytyy mm. oppiin jälleensyntymästä)
- Sarasvati (Brahman puoliso) on tieteen ja taiteen suojelija sekä puheen, viisauden ja oppimisen jumalatar. Lakshmi (Vishnun puoliso) on hyvinvoinnin ja vaurauden jumalatar. Opin mukaan jumalilla monia olomuotoja ja ”inhimillisiä piirteitä” kuten naimisissa oleminen ja lasten saaminen
o kuvaa hallitsee valkoinen lehmä (Nandi), joka on hindulaisille pyhä eläin (yltäkylläisyys, hedelmällisyys)
o persoonallisten jumalien tarkoitus on johdattaa palvoja lähemmäksi moksaa (vapautuminen jälleensyntymästä)
o ajatellaan, että jumalat ovat konkreettisesti läsnä maailmassa (selittää mm. ruoka- ja muiden uhrien viemisen patsaille), heidän tehtävänsä on edistää ihmisten henkistä kasvua
o jumalille palvotaan uhraamalle heille (puja –rituaali), kuvassa esim. lehmän utareiden maito ja lootuksen kukat tyypillisiä uhreja
o tulen liekki symboloi jumalaa ja ihmisen tietämättömyyttä: ihminen voi kohdata jumalan koskiessaan tulta
o samassa kuvassa voi olla useita hahmoja tai tapahtumia joko eri aikakausilta tai maantieteellisesti à ajan ja tapahtumien rajattomuus (syklinen aikakäsitys)
5–6p.
Opiskelija pitäytyy vastauksessaan selkeästi jumalakäsitysten kuvailussa. Vastauksessa on tuotu johdonmukaisesti esille useampia edellisistä näkökulmista.
2. Michael H. Hart asettaa kirjassaan Ihmiskunnan 100 suurinta (suom. 1994) historian henkilöt tärkeysjärjestykseen heidän vaikuttavuutensa perusteella. Apostoli Paavali on kuudentena tällä listalla. Pohdi, millä perusteella Paavalia voidaan pitää maailmanhistorian kannalta näin merkittävänä vaikuttajana.
3p. Opiskelija tietää kuka Paavali on ja osaa sijoittaa hänet oikeaan maailmanuskontoon ja historian aikaan. Opiskelija osaa nostaa Paavalista esille pari seuraavista:
o Kristinuskon irtautuminen juutalaisuudesta (kiistat esimerkiksi apostolien teoissa). Ajatus siitä, että kristillinen sanoma kuuluu kaikille.
o Paavali kirjoittanut (tai vaikuttanut) merkittävään osaan Uuden testamentin kirjeistä
o Paavalin mukana evankeliumi tuli Eurooppaan. Paavali perusti suuren määrän seurakuntia eri puolille Välimerta ja vaikuttanut Euroopan kristillistymiseen
o Paavalia voidaan pitää kristinuskon ensimmäisinä teologeina: kristillisen opin muodostus ja samalla harhaopin rajaaminen. Hellenistisen kulttuurin vaikutus näkyy hänen kauttaan kristinuskon opissa.
o Kääntymiskertomus Saulista Paavaliksi uskonnollisesti ja poliittisesti merkittävä: kuvaus siitä, että Kristus ilmestyy kuolemansa jälkeen hengellisesti merkityksellinen. Poliittisesti taas korkeasti oppineesta juutalaisesta tuli vainottu kristitty (yksi marttyyri-hahmojen esikuvista).
o Paavalin kirjoituksilla merkittävä vaikutus esimerkiksi kristilliseen ihmiskuvaan, lain tulkintaan ja suhteeseen esivaltaan.
o Moraalisissa kysymyksissä Paavalin argumenteilla edelleen merkittävä vaikutus kristillisten kirkkojen elämään ja päätöksentekoon, mm. opetus avioliitosta, naisen asemasta, samaa sukupuolta olevien suhteista, jne.
5–6p. Opiskelija osaa esittää useampia näkökulmia hyvin perustellen. Hän sijoittaa Paavalin oman aikansa lisäksi nimenomaan maailmanhistorian tapahtumiin, esimerkiksi Paavalin opetusten vaikutus Lutherin ajatuksiin (”yksin uskosta”) tai nykypäivän eettisiin keskusteluihin (kuten naispappeus).
3. Useat kirkolliset pyhät ovat saaneet alkunsa Raamatussa kerrotuista tapahtumista. Selitä, minkä muistoksi seuraavia juhlapyhiä vietetään, ja mihin Raamatun tapahtumiin ne liittyvät:
a) kiirastorstai
b) 1. adventtisunnuntai
c) helluntai
Jokaisesta kohdasta voi saada enintään kaksi pistettä. Yksi piste per vastaus tulee siitä, että opiskelija on osannut mainita miksi juhlaa vietetään ja toinen piste siitä, että hän tietää Raamatun tapahtuman.
a) Jeesuksen ja oppilaidensa viimeinen ateria sekä ehtoollisen asettaminen. Liittyvät pääsiäisen tapahtumiin.
b) Jeesuksen tulemisen odotus (myös kirkkovuoden aloitus). Jeesuksen ratsastaminen Jerusalemiin. Opiskelija voi mainita myös sen liittymisen palmusunnuntaihin ja pääsiäiseen.
c) Pyhän Hengen vuodattaminen ja kristillisen kirkon synty. Opiskelija selittää Raamatun tapahtuman.
4. Buenos Airesin arkkipiispa Jorge Mario Bergoglio valittiin paaviksi maaliskuussa 2013. Paavi Franciscus on ensimmäinen jesuiitta, joka on noussut Pietarin istuimelle. Kirkkohistorian valossa on hyvin poikkeuksellista, että sääntökuntalainen valitaan korkeimpaan kirkolliseen tehtävään.
Mikä on jesuiittajärjestön historiallinen tausta ja merkitys?
3p. Vastauksessa käsitellään 2-3 esimerkiksi seuraavista:
· perustaja Ignatius Loyola, Societas Jesu
· perustettu 1500-luvulla, synnyn taustalla katolinen reformi, suurin sääntökunta nykyisin
· toimeenpanivat Trenton kirkolliskokouksen (1545-63) uudistuksia, mm. valvoivat oikeaoppisuutta
· tavoitteena taistella protestanttisuutta vastaan koulutuksen avulla
· korkeasti koulutettuja miehiä, ei luostareita tai sääntökuntapukeutumista
· hengelliset harjoitukset, jotka tähtäävät valppauden ja arvostelukyvyn kehittämiseen
· tavoitteena toimiminen kansan keskuudessa ja vaikuttaminen yhteiskuntaan
· jesuiittakoulut ja -yliopistot ovat alusta saakka olleet tunnettuja korkeatasoisesta opetuksestaan ja moderneista opetusmenetelmistä (esim. monet huippuyliopistot)
· korkeatasoinen ja monialainen tieteellinen tutkimus
· ovat nostaneet katolisen papiston koulutuksen tasoa
· suuri poliittinen vaikutusvalta, koska toimivat hoveissa rippi-isinä ja neuvonantajina
· lähetystyössä toimivat vieraan kulttuurin ehdoilla ja saivat siten paljon tutkimustietoa näistä kulttuureista (esim. Kiina, Intia, Paraguay)
· maine tahraantui osin, koska neuvoivat hallitsijoita tekemään päätöksiä omaatuntoaan vastaan ja välittivät tietoja kuurialle
5p. Useampia asioita käsitelty syvällisesti. Vastauksessa käsitellään sekä jesuiittajärjestön taustaa että merkitystä. Ingressissä mainitun nykyisen paavin käsittely ja jesuiittojen vertailu muihin sääntökuntiin lisäansio.
5. Ohessa italialaisen taiteilijan Gregorio Lazzarinin patriarkka Aabrahamiin liittyvä maalaus vuodelta 1705.
a) Mitä Raamatun kertomusta maalaus kuvaa? (2 p.)
b) Pohdi, miten kyseinen kertomus voidaan tulkita. (4 p.)
a) Kuvataan pääpiirteissään kyseisen maalauksen taustalla olevan Vanhan testamentin kertomuksen sisältö: Jumala pyytää Abrahamia uhraamaan esikoispoikansa Iisakin. Abraham valmistautuu toteuttamaan pyynnön. Kuitenkin juuri ennen uhrauksen täytäntöönpanoa Jumala peruuttaa pyyntönsä ja tilalle uhrataan oinas. Lopuksi Jumala lupaa Abrahamille palkkioksi kuuliaisuudesta siunata häntä runsain mitoin sekä antaa hänen jälkeläistensä joukon kasvaa suureksi kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät rannalla.
b) Kertomusta voidaan tulkita syvällisesti yhdestä näkökulmasta tai pinnallisemmin useasta näkökulmasta, esimerkiksi seuraavista:
- kuuliaisuuden näkökulmasta: Jumala testasi, mihin asti Abraham oli valmis tottelemaan häntä
- kristillisen viitekehyksen kautta: Jumala uhrasi oman poikansa ihmisten syntien vuoksi (vrt. myös Iisak Abrahamin ja Saaran esikoispoika)
- armollisuuden näkökulma: toisaalta Jumala vaikuttaa mielivaltaiselta, toisaalta armahtaa
6. Mitä näkökulmia kristillinen usko tuo median etiikkaan?
3 p.
Vastauksessa määritellään jollain tavoin, mitä medialla tarkoitetaan. Lisäksi tuodaan esiin alustavasti 2-3 esimerkiksi alla olevista näkökulmista. Koska median lajien kirjo on valtava, seuraavat esimerkit ovat vain osviittaa antavia. Vastauksessa voi käsitellä aihetta esimerkiksi median perinteisen jaottelun (kuten tv, radio, internet ja lehdistö) kautta tai sisällöllisten lajityyppien mukaan (kuten uutiset, mainonta ja viihteen alalajit).
· Kymmenen käskyä johonkin esimerkkiin sovellettuna
· Rakkauden kaksoiskäsky johonkin esimerkkiin sovellettuna
· Kultainen sääntö johonkin esimerkkiin sovellettuna
· Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo johonkin esimerkkiin sovellettuna
· Paavalin kirjeiden eettiset opetukset rakkaudesta ja totuudessa pysymisestä johonkin esimerkkiin sovellettuna
· Uutisointi ja dokumentit: totuudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen
· Mainonta: totuudenmukaisuus tuotteiden ominaisuuksia kuvattaessa; ihmiskuva
· Elokuvissa ja televisiosarjoissa esiintyvä väkivalta ja pornografia suhteessa kristinuskon eettisiin perusnäkökohtiin
· Internet ja sosiaalinen media: esimerkiksi toisten ihmisten ja heidän esittämiensä ajatusten kommentointiin liittyvät eettiset kysymykset (esim. nettikiusaaminen, herjaavat viestit/kommentit, valheellisen informaation esittäminen jostain asiasta tai ihmisestä vastoin kristillisen etiikan perusteita)
· Mainonnan ja journalismin kytkökset sekä piilomainonta, millaiseen kulutuskäyttäytymiseen mainonta ihmisiä houkuttelee (myös ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset)
· Media vallan/propagandan välineenä
· Media yleisen mielipiteen muokkaajana: millaisia arvoja media välittää ja kohteleeko se tiedonvälityksessään tasapuolisesti eri ihmisiä ja ihmisryhmiä
· Tosi-tv ja erilaiset kilpailuun perustuvat ohjelmaformaatit: onko toisten ihmisten nöyryyttämisestä tai kärsimyksestä tullut viihdettä
5 p.
Aihetta tarkastellaan syvemmin useammasta eri näkökulmasta. Kristillisen etiikan perusteet osataan luontevasti kytkeä annettuihin esimerkkeihin.
7. Kiinan kommunistinen johtaja Mao Zedong (1893-1976) suhtautui kielteisesti kaikkiin uskontoihin ja vanhoihin perinteisiin. Kulttuurivallankumouksen aikana (1966-1976) kaikki uskonnot pyrittiin kitkemään pois Kiinasta, myös konfutselaisuus.
Konfutselaisuus on kokenut viime vuosina renessanssin, vaikka Kiinaa yhä hallitsee kommunistinen puolue. Nyky-Kiinassa konfutselaisuus halutaan nähdä kuitenkin ensi sijassa filosofiana, eikä sitä ole otettu viiden virallisen uskonnon listalle (taolaisuus, buddhalaisuus, protes- tanttinen kristinusko, katolisuus, islam).
a) Missä määrin konfutselaisuutta voi pitää uskontona ja missä määrin filosofiana?
b) Pohdi selityksiä sille, miksi Kiinan nykyhallinto haluaa suosia konfutselaisuutta.
a) Vastaaja ymmärtää, että uskonnon määrittely ylipäätään on hankalaa. Vastausta voidaan rakentaa esimerkiksi peilaamalla konfutselaisuutta suhteessa uskontojen erilaisiin ulottuvuuksiin tai transsendentin ja pyhän käsitteisiin. Alla on esimerkkejä mahdollisista näkökulmista:
· Konfutselaisuuden luokittelun vaikeus filosofiaksi tai uskonnoksi tuodaan esille.
· Konfutselaisuuden rooli Kiinan perinteisten uskontojen kentässä (konfutselaisuus keskittyy yhteiskuntafilosofiaan ja etiikkaan; taolaisuus ja buddhalaisuus vastaavat enemmän ihmisten henkisiin tarpeisiin)
· Sosiaalinen ja rituaalinen ulottuvuus: Kungfutse arvosti vanhoja kiinalaisia perinteitä, kuten esi-isien kunnioitusta ja piti vanhoja riittejä yhteisöllisyyttä lujittavana tekijänä.
· Eettinen ulottuvuus vahvasti näkyvissä: Konfutselaisuus keskittyy etiikkaan ja yhteiskuntasuhteisiin suhteisiin. Toisaalta vahva eettinen painotus korostaa konfutselaisuuden roolia filosofiana.
· Materiaalinen ulottuvuus: Kungfutsen keskeiset ajatukset sisältävää teosta Keskustelut tulee pitää filosofisena teoksena. Sillä ei ole varsinaista pyhän kirjan asemaa. Konfutselaisilla temppeleillä ja niiden taiteella on roolinsa Kungfutsen ja muiden perinteisesti merkittävien henkilöiden kunnioituksessa.
· Myyttis-narratiivinen ulottuvuus: 500-luvulla eKr. elänyttä Kungfutsea voidaan pitää konfutselaisuuden perustajana, jonka kunnioituksen ympärille on muodostunut ajanlaskun alun tienoilla eräänlainen henkilökultti, mutta käsitystä Kungfutsen henkilön yliluonnollisesta roolista ei ole.
· Suhde transsendenttiin: Vaikka historiallisella Kungfutsella oli ajatus transsendentista taivaasta ja jopa persoonallisesta taivaan jumalasta, transsendentti ei esitä keskeistä osaa konfutselaisessa perinteessä muun muassa siksi, että Kungfutsen mukaan tuonpuoleisesta ei voi saada tietoa. Tämä korostaa konfutselaisuuden roolia enemmänkin filosofiana kuin uskontona.
b) Konfutselaisuuden yhteiskuntafilosofinen ja eettinen ajattelu tuodaan vastauksessa esille. Vastauksessa tulee käsitellä viidestä suhteesta erityisesti hallitsijan ja alamaisen suhdetta. Viiden suhteen päämääränä on herrasmies, hyvä kansalainen ja yhteiskunnallinen harmonia (Tao on tätä). Konfutselaisuus korostaa kasvatuksen, ihmisen hyvyyden ja moraalitajun roolia käyttäytymisen kontrolloinnissa.
Kiinan nykyinen hallinto pyrkii takaamaan yhteiskunnallisen vakauden ja taloudellisen kehityksen. Konfutselaisuus palvelee tätä, koska se korostaa yhteiskuntarauhaa ja hierarkkisia yhteiskuntasuhteita. Konfutselaisuus palvelee Kiinan suurvaltapyrkimyksiä, kansallistunnetta ja kiinalaisen kulttuurin elvyttämistä (esim. Kungfutsesta on tullut Kiinan sivistyksen viralliset kasvot).
Erityisansiona vastauksessa voidaan pohtia Kiinan yhteiskunnallista tilannetta rakentavan kriittisesti. Esimerkiksi: Onko Kiinan nykyhallinto kaikilta osin noudattanut konfutselaisen yhteiskuntaetiikan vastavuoroisuusperiaatetta (esim. Kiinan ihmisoikeustilanne).
8. Suomalainen kirkkoarkkitehtuuri eri aikakausina
3p.
Vastauksessa on esitelty pari suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin keskeisimpiä tyylisuuntia ja niiden keskeisiä piirteitä eri aikakausilta. Keskeisiä tyylisuuntauksia voivat olla esimerkiksi keskiaikaiset harmaakivikirkot, jo keskiajalta alkanut puukirkkoperinne, uusklassinen ja uusgoottilainen arkkitehtuuri tai modernit kirkkorakennukset.
Vastausta voi lähestyä myös eri kirkkokuntien näkökulmasta.
5p.
Ansiokas vastaus ottaa jollain tavalla huomioon erilaisten kirkkoarkkitehtuurityylien historiallisen kontekstin. Vastaus voi esimerkiksi kuvata suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin piirteitä historiallisen muutosprosessin avulla. Vastauksessa esitellään kirkkoarkkitehtuuria useilta eri aikakausilta ja/tai useiden eri kirkkokuntien kirkkorakennuksia. Vastauksessa käytetään myös arkkitehtuurityylien käsitteistöä.
Hyvässä vastauksessa huomioidaan esimerkiksi Suomen reformaation ja puhdasoppisuuden ajan vaikutukset kirkkotilaan. Vastauksessa voidaan kuvata myös eri kirkkojen myöhempiä laajennuksia tai tarvetta uusien ja isompien kirkkojen rakentamiselle. Myös modernien kirkkotilojen ja niiden yhteydessä toimivien seurakuntasalien monikäyttöisyyden periaatetta voidaan esitellä. Vastauksessa voidaan myös tuoda esille suomalaisen yhteiskunnan sekularisoitumisen vaikutuksia kirkkotilojen käytölle tai ihmisten tarvetta uudenlaiseen hengellisyyteen ja esimerkiksi modernien kappeleiden rakentamista erilaisten julkisten tai kaupallisten tilojen yhteyteen.
+ 9. Viime vuosina maailmankatsomuksellista keskustelua on vilkastuttanut ns. uusateismi, jonka
tunnetuimpana edustajana voi pitää englantilaista Dichard Dawkinsia.
Millaisia perusteita ateistit ovat käyttäneet uskontokritiikissään? Pohdi myös, miten näitä perusteita voi kritikoida kristinuskon näkökulmasta.
Kokelas osoittaa tuntevansa käsitteet ateismi (kieltää jumalan olemassaolon, vastakohta teismille) ja uusateismi (luontoon perustuva todellisuuskäsitys ilman yliluonnollista, jota edustaa mm. Richard Dawkins kirjallaan Jumalharha sekä suomalaisessa diskurssissa Vapaa-ajattelijat ry ja Humanistiliitto)
3p. Kokelas esittää pari esimerkiksi alla olevista keskeisistä argumenteista.
5p. Argumentointi on monipuolista, hyvin perusteltua ja sujuvaa. Siinä otetaan molemmat näkökulmat huomioon. Kokelas liittää uskontokritiikin laajempaan aatehistorialliseen viitekehykseen.
7p. Ansiokasta on hyödyntää vastauksen argumentoinnissa myös filosofian ja historian osaamista. Esimerkiksi pohtia ajankohtaista uskontokeskustelua esim. positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden tiimoilta. Lisäansio on huomata uskontokritiikin sijoittuvan vielä vahvasti länsimaisen kulttuurin piiriin.
Ateistien esittämiä argumentteja näkemyksensä puolesta:
· Elämä maapallolla on evoluution tulosta. Ajatus Jumalasta kaiken luojana on turha.
· Ei ole mitään järkevää syytä olettaa enempää kuin se, mitä empiirisesti voidaan osoittaa.
· Uskonto on ollut tieteen edistymisen jarruna.
· Kun tiede kehittyy, se pystyy ratkaisemaan kaikki keskeiset ihmiskuntaa koskevat kysymykset ja tekee uskonnon tarpeettomaksi.
· Uskonto on ristiriidassa länsimaisten arvojen (esim. ihmisoikeudet ja yksilönvapaus) ja rationaalisuuden kanssa.
· Uskonto saa aikaan paljon pahaa, se liitetään mm. suvaitsemattomuuteen, fundamentalismiin ja fanatismiin.
· Uskonto on käyteaineena valtapolitiikassa ja sodissa ja se ylläpitää sortavia yhteiskunnallisia rakenteita.
· Uskonto estää ihmistä olemasta kriittinen ja vierittää pois yksilön vastuun teoistaan.
· Jos Jumala on olemassa ja hyvä niin miksi sitten on kärsimystä?
· Elämä paranisi, jos uskonnot poistuisivat maailmasta.
Kristinuskon näkökulmasta voi esittää vasta-argumentteja esim. seuraavaan tapaan:
· Kristinuskon sisäistä keskustelua hämmentävät erilaiset ja osittain ristiriitaiset tulkinnat uskon ja tieteen yhteensovittamisesta.
· Jumalaa ei voi tieteellisesti havaita eikä millään lailla tieteellisesti todistaa hänen olemassaoloaan. Kristinuskon mukaan Jumala kaiken Luojana ei ole yksi olio muiden rinnalla, joten hänen olemassaoloaan ei voi todistaa samoin kuin muiden olioiden olemassaoloa. Kristinuskon mukaan Jumala ei ole tiedon vaan uskon kohde.
· Luomiskertomus vastaa kysymykseen ”miksi” maailma on syntynyt. Liberaalin tulkinnan mukaan se ei pyri selittämään, ”miten” tämä tapahtui, vaan tämä on luonnontieteellisen tutkimuksen tehtävä. Kristitty fundamentalisti voi perustella jumalauskonsa älykkään suunnittelun teorialla (ID).
· Kristinuskon mukaan Jumala itse osallistui ihmisen kärsimyksiin Jeesuksessa; kärsimys on vapaan tahdon hinta.
+10. Naisen asema ja rooli eri uskonnoissa. Valaise vastaustasi esimerkein.
Opiskelija voi rakentaa vastauksen monin tavoin (esim. uskonnoittain tai teemoittain). Vastauksessa tulee käsitellä useita eri uskontoja ja esimerkkejä voi ottaa esimerkiksi seuraavista teemoista:
· naisen asema uskonnollisena johtajana (esim. naispiispat, intialaiset naisgurut, luostarien johtaminen, merkittävät naishahmot esim. Pyhä Birgitta, luonnonuskonnot)
· nainen ja rituaalien toimittaminen (esim. naispappeus eri kirkkokunnissa ja siihen liittyvät kiistat, rabbina toimiminen, synagogajumalanpalvelus, rukouksen johtaminen islamissa, hindulaisuudessa miehellä enemmän rituaaleja, hindunainen voi toimittaa pujaa kotona, Kiinassa esi-isien palvonta vanhimman pojan tehtävä)
· naisen merkitys uskonnollisen perinteen siirtämisessä (esim. äiti juutalaisuudessa, jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt on juutalainen, islamissa uskonto menee isän mukaan, kristillinen perinne esim. äidit usein opettaneet iltarukouksen)
· uskonnollisen lain tai opetuksen käsitys naisen asemasta ja oikeuksista (esim. avioliitto ja avioero, perimisjärjestys, varnan tuomat velvollisuudet, dharma, ihmisoikeusajattelu, konfutselaisuuden viisi suhdetta, buddhalaisuuden käsitys valaistumisen mahdollisuudesta theravada/mahayana, moniavioisuus, naisten ja miesten erottelu esim. 1600-luvun kirkossa, ortodoksijuutalaisessa synagogassa, luostarissa, erilaiset rituaalit esim. Bat mitzva juutalaisuudessa)
· perhe- ja seksuaalieettiset kysymykset sekä abortti
· uskonnollinen pukeutuminen ja tähän liittyvät tulkinnat
· jumalattaret ja muut naispuoliset jumaluudet (esim. hindulaisuuden Parvati, Lakshmi, hedelmällisyysjumalattaret)
· Neitsyt Maria ja naispuoliset pyhimykset, Raamatun ja muiden pyhien kirjoitusten naiset (esim. Marian asema ja merkitys kristinuskon naisihanteena tai Khadizan asema islamissa, Jeesuksen opetukset)
· väkivalta naisia kohtaan (esim. hindulaisuuden leskenpoltto, kunniamurhat tai noitavainot)
3p. Opiskelija käsittelee paria uskontoa suhteellisen pintapuolisesti nostaen esiin 1-2 teemaa kustakin.
5p. Vastaus on jäsentynyt ja siinä käsitellään aihetta useamman uskonnon näkökulmasta syvällisemmin.
7-9p. Opiskelija pohtii monipuolisesti useiden teemojen kautta naisen asemaa ja roolia useassa uskonnossa. Opiskelija ottaa huomioon uskonnoissa piilevän moninaisuuden suuntausten, erilaisten tulkintojen, historian tai eri maiden näkökulmasta (esim. oppien uudelleen tulkinta ajan muuttuessa, alkuseurakunta, reformaatio, valistus, feministiteologia, islamin suuntaukset/tulkinnat, juutalaisuuden suuntaukset). Ansiokas vastaus ei rakennu stereotypioiden varaan.
Vastauksessa voidaan pohtia uskontojen patriarkaalisuutta ja ylipäänsä miesten roolia, mutta fokuksen on oltava selkeästi naisen asemassa. Samoin kokelas voi käsitellä sitä, mikä naisen asemassa ja roolissa liittyy uskontoon ja mikä kulttuuriin sekä pohtia erilaisia uskontojen aineksia, jotka puolustavat sukupuolten välistä tasa-arvoa tai kyseenalaistavat sitä.