Suomen uskonnon-
opettajain liitto ry

SUOL ry:n tehtävä on vaikuttaa uskonnonopetuksen kehittämiseen ja aseman vakaana säilyttämiseen. Liitto valvoo jäsenten etuja ja järjestää tasokasta koulutusta.

Lue Lisää!

Opettajaelämän perustukset järkkyivät, kun koulunpito siirtyi etäopetukseen, ylioppilaskokeiden päivämääriä muutettiin ja kevätjuhlat peruutettiin. Muutamassa päivässä kalenterista katosivat menot ja tapahtumat, mukaan lukien liiton kevätseminaari, joka onneksi pikaisesti siirrettiin marraskuulle. Koulujen ensimmäinen etäviikko olikin varsinainen superviikko; etäopetus polkaistiin pystyyn hetkessä ja käytännössä tyhjästä. Lukioissa istuttiin kovennettua ylioppilasvalvonnoissa opiskelijoiden jaksamisesta huolehtien ja virustartuntaa vältellen.

Myös katsomusopetuskeskustelu lakkasi kertaheitolla. Tietojeni mukaan elämänkatsomustiedon avaaminen ei etene.

Etäopetus kohtelee eri kouluissa, kouluasteilla ja elämäntilanteessa olevia opettajia kovin eri tavoin. On eri asia toteuttaa opetusta etänä itsekseen kotinsa rauhasta kuin huolehtia samalla omien lasten kotikoulusta ja hoidosta. Asiantuntijat painottavat, että etäopetus ei ole itsenäistä opiskelua etänä, vaan yhteyden kouluun ja opettajaan tulee jatkua koko ajan. Suuressa osassa kouluja tämä tarkoittaa lukujärjestyksen mukaista opetusta. Vaikka etäopetus pitäisi ihannetapauksessa järjestää lukujärjestyksestä riippumatta, ei se tällä aikataululla yläkoulussa ja lukiossa ole juuri mahdollista. 

Uskonto oppiaineena soveltuu etänä opetettavaksi kohtuullisen hyvin. Etäopetukseen siirtyminen onkin käynnistänyt netissä ja somessa todellisen sähköisten oppimateriaalien ilotulituksen. On hienoa, että kustantajat ja muut toimijat ovat valmistaneet sähköistä materiaalia tai avanneet jo valmiina olevat kaikkien käyttöön. Useat opettajat tekevät töitä kellon ympäri opetellen uusia työkaluja ja pitäen yhteyttä oppilaisiin. Moni on varmasti myös innoissaan uusista haasteita. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikkia mahdollisia alustoja ja upeitakaan ideoita ei tarvitse heti käyttää, vähempikin riittää. Tunnollisuus ja vastuullisuus ei saa vaarantaa terveyttä. Nyt kuulutetaan armollisuutta itseä ja toisia kohtaan. Otetaan se tosissamme. 

En malta olla pohtimatta aikaa koronaviruksen jälkeen. Mikä muuttuu? On selvää, että etäyhteydet tulivat jäädäkseen. Ilmiö pitää sisällään sekä uhkia että mahdollisuuksia. Ehkä tulemme luopumaan monista kokousmatkoista ja luottamaan etäyhteyksiin. Ehkä opimme olemaan aidosti vuorovaikutuksessa toistemme kanssa myös sähköisesti. Ehkä opimme ymmärtämään kasvokkain kohtaamisen erityisen arvon. Tai sitten palaamme vanhaan jo kahden viikon kuluessa karanteenin loppumisesta. Uhkakuvana voi olla myös se, että työnantajamme huomaa, kuinka kätevästi opettajat etänä opettavat –samallahan voisi opettaa paljon isompaakin joukkoa... 

Vaikka opetusministeri kuuluttaakin armollisuutta, oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden aikataululle ei armoa anneta. Lakiesitys etenee lausunnoille jo tänä keväänä ja sen pitäisi olla voimassa ensi vuoden alussa. Vaikka useat opetusalan toimijat vetosivat ministeriin, että suunnitelmaa lykättäisiin vuodella, aikataulu pysyy. Myös LOPS-uudistus etenee ilmoitetusti. 

Vaikka tekemistä on paljon ja moni asia huolestuttaa, koen, että elämä on hyvällä tavalla hiljaista. Kuulun toki etuoikeutettuihin; olen terve ja turvassa, työt jatkuvat ja ulkona luonnossa saa vielä liikkua. Tämä kevät tullaan muistamaan keväänä, jona ymmärsimme tavallisen elämän ja siihen kuuluvien ihmisten arvon, sen arjen luksuksen, jota emme toivottavasti enää koskaan pidä itsestään selvänä. 

Toivotan teille kaikille voimia ja terveyttä Suvivirren sanoin:

4.
Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.

5.
Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.

Tuovi Pääkkönen
puheenjohtaja(a)suol.fi

Teksti on julkaistu myös Synsyguksessa 3/2020