Suomen uskonnon-
opettajain liitto ry

SUOL ry:n tehtävä on vaikuttaa uskonnonopetuksen kehittämiseen ja aseman vakaana säilyttämiseen. Liitto valvoo jäsenten etuja ja järjestää tasokasta koulutusta.

Lue Lisää!

Olemme eläneet jo yli vuoden jonkinlaisessa interregnum-tilassa. Wikipedian mukaan sana tarkoittaa “epäjatkuvaa ajanjaksoa hallinnossa, organisaatiossa tai sosiaalisessa järjestyksessä. ” Interregnum syntyy, kun normaali rytmi ja tila muuttuvat. Epidemian kestäessä yhä useammalla alkaa olla kokemuksia sairaudesta ja sen vakavistakin seurauksista. Myös koronan oheisvaikutukset, yksinäisyys, mielenterveys- ja talousongelmat, alkavat näkyä. 

Julkinen Suomi on kevään ajan pyrkinyt turvaamaan elämää ja terveyttä erilaisin rajoituksin. Suomalaisilla näyttää olevan tarve lainsäädäntöön, joka tarkasti määrittää säännöt ja ratkaisee näin ongelmat. Jos täydellistä lakia ei saada luotua, emme tyydy yleisiin linjanvetoihin ja tsemppauspuheisiin.  On kiinnostavaa ajatella, että lain kirjaimen kunnioittamisen kulttuuri Suomessa olisi perua historiastamme; laki on ollut heikon turva. Vieläkin Suomi hakee psyykkistä turvaa pykäläviidakosta. Kansalaistottelemattomuudesta ei täällä digata. 

Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan mieti lainsäädäntöä, vaan addiktoituu suoratoistopalveluihin, jos työ- ja perhevelvoitteilta ehtii. Näin on käynyt minullekin. Kirjoja olen talven aikana lukenut tasan kolme.  Areenan ja Netflixin ohjelmia olen sen sijaan seurannut enemmän kuin ikinä. Valitettavan monissa murhataan jatkuvasti nuoria naisia, mutta en jaksa enää välittää. Sarjoista suosikkini oli haredijuutalaisperheen elämää kuvaava Shtisel. Siinä ei murhata ketään ja elämä on yksinkertaista, perinteistä ja uskonnollista. Kuitenkin kovin tavallista ja inhimillistä. Suosittelen lämpimästi. Tosin mieheni mielestä sarja oli tylsä. 

Tällä hetkellä minua ei jaksa kiinnostaa oikein mikään. Pää on tyhjä ja ajatukset harhailevat. Arvioinnit ja opetuksen suunnittelu sujuvat autopilotilla. Hetkittäin ilahdun mukavista oppilaista, kevään tulosta ja kissasta pöydälläni.  

Tämän Synsyguksen aiheena on värit, numerot ja symbolit. Oivalsin värien merkityksen pukeutumisessa, kun kävin 80-luvun lopulla värianalyysissä. Se ei ole humpuukia, vaan ihan fysiikkaa, valon heijastumista. Kun erivärisiä kankaita vaihdellaan kasvojen vierellä, näkee selvästi, miten oikeat värit saavat ihon hehkumaan ja väärät taas vanhentavat 20 vuotta. Itse olen selvästi syksy. Muita kuin syksyn värejä en olekaan 80-luvun lopun jälkeen käyttänyt.

Pääsiäisen alla käytiin keskustelua yo-kokeiden arvioinnin aikatauluista ja korvaamisesta. Olemme tyytymättömiä ja väsyneitä muihinkin epäkohtiin.  Korona, lops ja arvioinnin muutokset teettävät lisätyötä, opetusvelvollisuus on liian suuri, kolmiportainen tuki ei toimi ja yläkoulun opettaja uupuu, sillä aika ja energia menevät liiaksi muuhun kuin opetukseen. Monet asiat päätetään kouluissa, sopimusneuvotteluissa tai kunnissa eivätkä liitto tai opettajajärjestöt paljon pysty niihin vaikuttamaan, vaikka yrittävätkin. Aineopettajaliitto edustaa kaikkia aineenopettajia ja siksi se voi ajaa vain sellaisia tavoitteita, joista kaikki aineenopettajat ovat yhtä mieltä.

Maailman mittakaavassa ihmisillä on tietysti suurempiakin haasteita kuin suomalaisella uskonnonopettajalla. Eräällä luennolla kouluttaja muistutti, että monien ihmisten todellisuus Afrikassa ja Aasiassa on niin paljon vaikeampaa, kuin mitä pystymme edes ymmärtämään, että ei pitäisi tuomita, jos ihmiset turvautuvat mitä kummallisimpiin keinoihin auttaa ja jäsentää elämäänsä. (Luennon aiheena oli demonioppi ja ajattelen, että myös menestyksen teologia on tällainen oljenkorsi monelle.) Vaikka maailman pelastaminen ei olekaan meidän käsissämme, voimme silti omalta osaltamme yrittää opettaa ihmisen kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta sekä eläinten ja luonnon puolustamista. 

Elämässä vallitsee jatkuva ristiriita- ja epäjatkuvuustila. Sen kanssa on elettävä. Ehkäpä juhannuksena paistaa aurinko ja pääsemme kokolle yhdessä. 

Voimia sinulle, ystävä ja työtoveri.

Tuovi Pääkkönen
puheenjohtaja(a)suol.fi

Teksti on julkaistu myös Synsyguksessa 3/2021.