På svenska nedan
Koulussa tarkastelemme uskontoja ilmiönä, joilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia maailmaan. Uskonto, samoin kuin vaikkapa urheilu, voi kietoutua kieroutuneeseen vallankäyttöön ja olla vahingollista ja alistavaa sekä uhka terveydelle. Samoin se voi olla monille ilon, yhteisöllisyyden ja terveyden tuottaja. Mm. uskonnon ja mielenterveyden yhteyttä tulemme käsittelemään Talvipäivillä 4.2.2023.
Keskustelua erityisesti kristinuskon vaikutuksista käydään julkisuudessakin. Kun Sixten Korkman Helsingin Sanomissa (HS 6.9.) kertoi kristinuskon merkittävistä myönteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien kehittymisessä, sai hän nopeasti vastineen, jonka mukaan näkemys oli suuresti liioiteltu. Asia onkin varsin moniselitteinen.
Uskontojen vaikutukset maailmassa ovat usein olleet juuri se lisäarvo, jolla uskonnon opettamista on perusteltu. Kilpailussa resursseista ja huomiosta kaikesta pitää pystyä osoittamaan hyöty. Ymmärrä uskontoja, ymmärrä maailmaa -iskulauseemme on viisas ja toimiva. Joskus kuitenkin toivoisin, että kasvatuksessa olisi yhä myös itseisarvoista sisältöä, eikä tarvitsisi jatkuvasti todistella oman oppiaineen hyötyä.
Toki uskonnon ymmärtämisen tärkeys on, ainakin jollain tasolla, yleisesti hyväksytty. Tapasimme elokuussa opetusministerin. Kun kerroin, että kaikki eivät näe uskontojen käsittelemistä katsomusopetuksessa keskeisenä, koska Suomessa uskonnon merkitys vähenee, vastasi hän, että uskontojen merkitys on paljon suurempi Suomen ja Euroopan ulkopuolella. Tähän ajatukseen oli helppo yhtyä.
Ministeri varmisti meille nimittävänsä jäljellä olevan hallituskauden aikana kaksi katsomusopetuksen kehittämisryhmää: toinen on parlamentaarinen ja koostuu poliitikoista, toinen koostuu asiantuntijoista (myös opettajista) ja tutkijoista. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu.
Olen tänä syksynä laatinut ensimmäistä kertaa ET3:n ja UE4:n hybridiopintojakson. Tein näin siitäkin huolimatta, että olen kritisoinut (sekä työmäärän että periaatteen takia) opettajien itsensä laatimia OPS-hybridejä. ET3-kurssin aiheena on kulttuuri. En väitä, että se olisi yksi yhteen UE4-kurssin kanssa, mutta koska halusin tämän ET:n syventävän kurssin toteutuvan pienessä lukiossamme edes yhden kerran, niputin sen UE4:n kanssa yhteen. Kävin läpi kulttuurin käsitteen ja luokitteluja sekä uskonnonvapautta. Kutsuin vieraaksi mm. vapaa-ajattelijan, romanin (joka oli myös helluntailainen) sekä supersuloiset amerikkalaiset mormonilähetyssaarnaajat. Kokeisiin annoin laajasti aiheita, ennen koetta käytiin ryhmäkeskusteluja ja kirjoitettiin sitten yksilöesseet. Kumpikin oppiaine käytti omia kirjojaan. Pyrin arvioimaan opiskelijat oman opetussuunnitelmansa mukaan.
Omasta mielestäni ET:n näkökulma kulttuuriin toi opintojaksoon rakennetta. Vähemmistöuskonnot ovat monin tavoin alakulttuureja, luterilaisuus taas valtakulttuuria. Tai ainakin oli. Sitä me juuri opintojaksossa pohdimme. Näistä uskonnon moduuleistahan me aikanaan LOPS-työtä tehdessä ehdotimme ET:n ja uskonnon yhteistä syventävää. ET-väellä oli toinen ehdotus, joka ei meitä sytyttänyt ja siksi yhteistä kurssia ei syntynyt. Nyt yhteys näkyi syksyn ylioppilaskokeen kysymyksissä. Uskonnonvapaudesta kysyttiin niin ET:ssä kuin ortodoksisessa ja ev.lut.uskonnossakin. Tässä vielä hieno teksti huoneentauluksi:
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. (Yk:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 18.artikla)
Kaunista ja mielenkiintoista syksyä teille kaikille!
Tuovi Pääkkönen
Puheenjohtaja
puheenjohtaja(a)suol.fi
Teksti julkaistaan myös Synsyguksessa 5/2022.
Upptäck religioner, upptäck världen
I skolan behandlar vi religioner som ett fenomen som har både positiva och negativa effekter på världen. Religion, som till exempel idrott, kan vara sammanflätad med förvrängd maktanvändning, vara skadlig och förtryckande eller ett hot mot hälsan. Likaså kan det vara en källa till glädje, gemenskap och hälsa för andra. Vi kommer att diskutera bl.a. sambandet mellan religion och mental hälsa på Vinterdagarna 4.2.2023.
Diskussion om framför allt kristendomens effekter förs också offentligt. När Sixten Korkman i Helsingin Sanomat (HS 6.9) berättade om kristendomens betydande positiva effekter på utvecklingen av mänskliga rättigheter fick han snabbt till svar att hans uppfattningen var kraftigt överdriven. Saken är naturligt ganska mångfasetterad.
Religionernas effekter i världen har ofta varit det mervärde som religionsundervisningen har motiverats med. I konkurrensen om resurser och uppmärksamhet måste man kunna visa nyttan av allt. Vår slogan - upptäck religioner, upptäck världen - är klok och effektiv. Ibland önskar jag dock att det fortfarande skulle finnas egenvärden i utbildningen, och att man inte ständigt skulle behöva bevisa nyttan av sitt ämne.
Naturligtvis är vikten av att förstå religion, åtminstone på någon nivå, allmänt accepterad. Vi träffade utbildningsministern i augusti. När jag sa till henne att inte alla ser behandlingen av religioner som en viktig del i åskådningsundervisning, eftersom religionens betydelse minskar i Finland, svarade hon att religionernas betydelse är mycket större utanför Finland och Europa. Det var lätt att hålla med om denna idé.
Ministern försäkrade att hon kommer att tillsätta två grupper för utveckling av åskådningsämnen under den återstående regeringsperioden: den ena är parlamentarisk och består av politiker, den andra består av experter (inklusive lärare) och forskare. Det återstår att se vad som händer.
I höst har jag för första gången förberett ett hybridstudieavsnitt för LK3 och RE4. Det gjorde jag trots att jag har kritiserat (både på grund av arbetsbelastningen och principen) de LP-hybrider som lärarna själva tagit fram. Ämnet för LK3-kursen är kulturer. Jag säger inte att det är helt motsvarande med RE4-kursen, men eftersom jag ville att denna fördjupade kurs i LK skulle förverkligas i vår lilla gymnasieskola minst en gång, kombinerade jag den med RE4. Jag gick igenom begreppet kultur och klassificeringar av kulturer samt religionsfrihet. Jag bjöd in t.ex. en fritänkare, en rom (som också var pingstvän) och supersöta amerikanska mormonmissionärer. Jag gav ett brett spektrum av frågor för proven, innan tentamen höll vi gruppdiskussioner och sedan skrev studeranden individuella uppsatser. Båda läroämnen använde sina egna böcker. Jag försökte utvärdera eleverna efter deras egen läroplan.
Jag tyckte att LK:s perspektiv på kultur gav struktur för kursen. Minoritetsreligioner är på många sätt subkulturer, medan lutherdomen är en majoritetskultur. Eller åtminstone har varit det. Det är precis det som vi diskuterade under studieavsnittet. Av dessa religionsmoduler, när vi höll på med GLP-arbete, föreslog vi en gemensam fördjupning för LK och religion. LK-folket hade ett annat förslag, som vi inte tände för och därför blev det ingen gemensam kurs. Nu syntes sambandet i frågorna i höstens studentexamens. Religionsfrihet behandlades i LK såväl som i den ortodoxa och den evangelisk-lutherska religionen.
Här ännu en viktig text för en rumstavla:
Var och en har rätt till tankefrihet, samvetsfrihet och religionsfrihet. Denna rätt innefattar frihet att byta religion och trosuppfattning och att, ensam eller i gemenskap med andra, offentligen eller enskilt, utöva sin religion eller trosuppfattning genom undervisning, andaktsutövning, gudstjänst och religiösa sedvänjor. (FN:s allmänna förklaring om de mänskliga rättigheterna, artikel 18)
En vacker och intressant höst till er alla!
Tuovi Pääkkönen
Ordförande
puheenjohtaja(a)suol.fi