Suomen uskonnon-
opettajain liitto ry

SUOL ry:n tehtävä on vaikuttaa uskonnonopetuksen kehittämiseen ja aseman vakaana säilyttämiseen. Liitto valvoo jäsenten etuja ja järjestää tasokasta koulutusta.

Lue Lisää!

Puheenjohtajalta

Suomen uskonnonopettajain liiton jäsenlehdessä Synsyguksessa julkaistaan Puheenjohtajan tervehdys -palstaa, jossa liiton puheenjohtaja pureutuu uskonnonopetuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Täällä palstan teksti julkaistaan jo lehden mennessä painoon.

Elämme sydäntalven aikaa. Tänä vuonna on vastattu niiden rukouksiin, jotka ovat toivoneet lunta ja pakkasta. Vaikka valkoinen maisema on kaunis, arki viruksen varjossa kuormittaa olitpa sitten koulun päivittäisessä huiskeessa tai kotona etätöissä. Toivon, että jaksat kaiken keskellä nähdä työsi mielekkäänä ja tuntea siitä iloa.  

Tammikuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui 15 katsomusopetuksen asiantuntijaa pyöreän pöydän (etä-)keskusteluun. Tilaisuuden tavoitteena oli "luoda yhteistä ymmärrystä katsomusaineiden opetuksen nykytilanteesta sekä jakaa ajatuksia opetuksen kehittämisen mahdollisuuksista”.  

Lue lisää: Puheenjohtajalta: Pyöreän pöydän keskustelu

Koronasyksyn uuden normaalin jatkuessa julkaistiin kirkon nelivuotiskatsaus Uskonto arjessa ja juhlassa. Katsaus sisältää laajan paketin tutkimustietoa suomalaisten identiteeteistä sekä suhteesta uskontoon ja katsomuksiin. 

Vaikka katsauksen esiin nostamien muutosten suunta on ollut tiedossa jo kauan, tunnistan itsessäni hankalasti määriteltävää surumielisyyttä. Yhtenäiskulttuuri ja kiinnostus kulttuurikristillisyyttä kohtaan ovat mennyttä maailmaa ja suomalaisen tyyppihenkilön (varsinkaan nuoren) identiteetti ei enää ole uskonnollinen.

Lue lisää: Puheenjohtajalta: The times they are a-changin'

Suomen hallitus julkaisi kesäkuussa tasa-arvo-ohjelmansa, jonka johtavana periaatteena on intersektionaalisuus. Julkisessa keskustelussa puhuttiin myös intersektionaalisesta feminismistä, joskaan sanaa feminismi hallitusohjelmassa ei ilmeisesti ole. Käsite kirvoitti monenlaista keskustelua ja politikointia. Ministeri Ohisalon mukaan intersektionaalisuus voidaan määritellä seuraavasti: se on tarkastelutapa, jossa huomioidaan, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat useat eri taustatekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, sosioekonominen tausta, asuinpaikka, alkuperä, perhetausta, koulutus, ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti sekä sukupuolen ilmaisu. Samalle henkilölle voi kasautua useita syrjintään vaikuttavia tekijöitä.

Lue lisää: Puheenjohtajalta: Intersektionaalista uskontoa

Lukuvuosi alkoi lämpimien jälleennäkemisten merkeissä. Oikein rinnassa läikähti, kun ruokailussa ja käytävillä huudeltiin “Kiva nähdä taas!”  Moni oppilas ja opiskelija arvostaa nyt sitä, että saa käydä koulua, kun se voi loppua milloin tahansa karanteenin tai lievänkin sairastumisten takia. Itsekin arvostan vakaata arkea enemmän kuin ennen. Nyt kun koulua on käyty yli kuukausi ja ylioppilaskirjoitukset pyörähtivät taas käyntiin, lukiolaiset näyttävät jo aika väsyneiltä. Rohkaisua ja voimia tarvitaan puolin ja toisin. 

Lue lisää: Puheenjohtajalta: Työtä, toivoa ja turhautumista

Opettajaelämän perustukset järkkyivät, kun koulunpito siirtyi etäopetukseen, ylioppilaskokeiden päivämääriä muutettiin ja kevätjuhlat peruutettiin. Muutamassa päivässä kalenterista katosivat menot ja tapahtumat, mukaan lukien liiton kevätseminaari, joka onneksi pikaisesti siirrettiin marraskuulle. Koulujen ensimmäinen etäviikko olikin varsinainen superviikko; etäopetus polkaistiin pystyyn hetkessä ja käytännössä tyhjästä. Lukioissa istuttiin kovennettua ylioppilasvalvonnoissa opiskelijoiden jaksamisesta huolehtien ja virustartuntaa vältellen.

Myös katsomusopetuskeskustelu lakkasi kertaheitolla. Tietojeni mukaan elämänkatsomustiedon avaaminen ei etene.

Lue lisää: Puheenjohtajalta: Hiljainen kevät