Uskonnonopetus Suomessa
Suomalaisessa koulussa annetaan katsomusopetusta, joka on oppilaasta riippuen uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Kummallakin oppiaineella on omat opetussuunnitelman perusteensa. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opiskelu on pakollista perusopetuksessa ja lukiossa.
Uskonnonopetus koulussa ei ole uskontoon sitouttavaa eikä uskonnon harjoittamista. Oppitunnilla ei esimerkiksi rukoilla. Myöskään opettajan ei tarvitse kuulua opettamansa uskonnon uskontokuntaan. Näin ollen uskonnonopetus Suomessa ei ole tunnustuksellista, vaan kyseessä on oman uskonnon opetus. Sillä tarkoitetaan, että oppilas (perusopetuksessa) tai opiskelija (lukiokoulutuksessa) osallistuu oman uskontokuntansa mukaiseen uskonnonopetukseen tai rekisteröityyn uskontokuntaan kuulumattomana elämänkatsomustiedon opetukseen.
Uskonnonopettajat opiskelevat teologiaa ja uskontotiedettä. He ovat maistereita ja heidät koulutetaan yliopistossa. Uskonnonopettajan kelpoisuuteen tarvitaan aineopinnot opetettavasta uskonnosta sekä pedagogiset opinnot. Uskonnon aineenopettajia koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat/opiskelijat opiskelevat evankelisluterilaista uskontoa. Evankelisluterilainen uskonnonopetus enemmistön uskontona on avointa kaikille katsomusperinteestä riippumatta. Muuhun kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas/opiskelija voi saada huoltajiensa pyynnöstä oman uskontonsa opetusta, jos heitä on opetuksen järjestäjän vastuulla vähintään kolme ja jos mainitun uskontokunnan opetukseen on laadittu oma oppimäärä. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluville oppilaille/opiskelijoille annetaan ortodoksisen uskonnon opetusta. Huoltajien pyyntöä ei tarvita.
Eri uskontoryhmille on laadittu yhteinen valtakunnallinen uskonnon opetussuunnitelman perusteet sekä oma tarkentava osionsa, oppimäärä. Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi ottaa Opetushallitukseen yhteyttä halutessaan opettaa oman yhdyskuntansa uskontoa.
Perusopetuksen osalta Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetussuunnitelmien perusteet seuraaviin oppimääriin (14 kpl): evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, bahá’í-uskonto, buddhalainen uskonto, helluntailiikkeen uskonto, Herran kansa ry:n uskonto, islam uskonto, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna-uskonto, Kristiyhteisön uskonto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto ja vapaakirkollinen uskonto.
Lukiokoulutuksen osalta Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetuksen perusteet seuraaviin oppimääriin (11 kpl): evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, bahá’í-uskonto, buddhalainen uskonto, islam uskonto, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna-liikkeen uskonto, Kristiyhteisön uskonto ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto. Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa ylioppilaskoe luterilaisessa ja ortodoksisessa uskonnossa sekä elämänkatsomustiedossa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuonna 2023 toteuttaman katsomusaineiden tiedonkeruun perusteella evankelisluterilainen uskonto on perusopetuksessa edelleen selvästi suurin katsomusaine (noin 83 prosenttia oppilaista) Suomessa. Elämänkatsomustiedon (noin 11 %) ja islamin (noin 3,1 %) oppilasmäärät ovat kasvaneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ortodoksisen uskonnon (noin 1,9 %) oppilasmäärät ovat pysyneet suunnilleen samana viime vuosina. Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti kaikkialla Suomessa, kun taas islamin kasvu on keskittynyt suuriin kaupunkeihin.
Sekä uskonnossa että elämänkatsomustiedossa opiskellaan maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja uskontoihin liittyviä sisältöjä eri tavoin painottaen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin sekä uskonnottomuuteen Suomessa ja muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua.
Uskonnonopetuksessa oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia analyyttisesti eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.