Kehitys ja toivo
På svenska nedan
Katsomusopetuksen kehittämistyö on edennyt tärkeän askeleen eteenpäin. Opetushallitus asetti marraskuun alussa katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän vuosille 2022-2024. Ryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja Minna Kelhä.
Itse asiassa ryhmiä on kaksi: Opetushallituksen kehittämisryhmän ohella OKM asettaa parlamentaarisen perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen katsomusaineiden opetuksen uudistamisen seurantaryhmän. Sen kokoonpanosta ei ole tätä kirjoittaessa tietoa. Opetushallituksen asettamaan ryhmään kuuluu yliopistojen edustajia, tutkijoita ja koulun alan toimijoita, kuten Suomen Lukiolaisten liitto sekä Suomen Rehtorit. Uskonnollisten ryhmien edustajat ovat ev.lut ja ortodoksisen kirkon lisäksi, myös islam ja USKOT-foorumi. SUOL:n ja Feton puheenjohtajat sekä luonnollisesti myös Salmenkivi ja Åhs ovat mukana asiantuntijoina. Yhteensä jäseniä on 26.
Kehittämisryhmien asettamisen taustalla on viimekeväinen Vesa Åhsin ja Eero Salmenkiven katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskeva selvitystyö. Sen mukaan kahteen oppiaineeseen ja moneen oppimäärään jakautuva katsomusaineiden opetus kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita demografisten muutosten ja katsomuksellisen moninaisuuden lisääntyessä. Selvitys nostaa esiin myös yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä esitetään pitkäjänteisesti toimivaa ohjausryhmää katsomusaineiden nykytilan ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Siksi edellä mainitut ryhmät nyt perustetaan.
Kehitystyötä työtä ohjaa siis parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävänä on tuottaa parlamentaarinen esitys katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta. Yksilöidymmin ryhmien tehtävänä on 1) linjata katsomusaineiden ja –sisältöjen opetuksen uudistamista koskevista toimenpiteistä, 2) laatia kehittämistoimenpiteet perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja 3) tehdä koulutuspoliittisen jatkumon rakentamiseksi esitykset seuraavaan hallitusohjelmaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Ei kovin vähäisiä tavoitteita. Saammepa nähdä, miten käy. Eduskuntavaalit ovat keväällä.
Osallistuin marraskuussa OAJ:n uuden puheenjohtajan Katarina Murron kyselytunnille. Yleisten asioiden lisäksi esille tuli mm. opetusvelvollisuustyöajan vaikutukset sijaisuuksiin. OAJ:n puheenjohtaja myönsi, että on sietämätön tilanne, jos pienemmän OPV:n opettaja sijaistaa vaikkapa (uskonnon- tai) biologianopettajaa. Hän saa silloin epäpätevänä sijaisuudesta paremman korvauksen kuin toinen kelpoinen kyseessä olevan aineen opettaja. Myös YO-kokeiden alustavan arvioinnin korvausten tulisi OAJ:n mukaan olla yhdenmukaiset. Oli jo aikakin huomata tämä! Positiivisena uutisena tilaisuudessa kerrottiin, että OAJ tilaa Tilastokeskukselta selvityksen siitä, miten työaika toteutuu eri OPV:n opettajien kesken. Kysely on kuulemma hyvä ja siinä on riittävä seurantajakso. Jos siis saat tällaisen kyselyn, vastaa siihen huolella.
Opettajan työssäjaksaminen ja opettajantyön vetovoima tai sen puute ovat jatkuvasti esillä. OAJ pyrkii vaikuttamaan siihen, että mentorointi ja täydennyskoulutus saataisiin lakiin. Tämä on varsin kannatettava ajatus. SUOL toimii laajasti sekä täydennyskouluttajana että mentoroinnin kehittäjänä. Siitä kiitos vastuunkantajille sekä aktiivisille osallistujille. Jokainen opettaja voi toki omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millaisen kuvan työstään antaa ja miten suhtautuu nuoriin kollegoihin ja sijaisiin.
Syksyllä saimme uuden taloudenhoitajan, kun Atte Hokkanen aloitti Essi Raekosken seuraajana. Kiitos, Essi, tervetuloa, Atte. Myös sekä toiminnanjohtajamme että Synsyguksen päätoimittaja vaihtuvat lähiaikoina. Vuoden alussa Veera Lupusen sijaiseksi tulee Aleksi Enqvist ja Synsyguksen päätoimittajana aloittaa Jonna Kaukonen. Onnea ja voimia heille molemmille. Samoin teille kaikille!
Tuovi Pääkkönen
Puheenjohtaja
Teksti on julkaistu myös Synsyguksessa 1/2023
Utveckling och hopp
Arbetet med att utveckla åskådningsundervisningen har tagit ett viktigt steg framåt. Utbildningsstyrelsen tillsatte i början av november en utvecklingsgrupp för reformen av åskådningsämnena för åren 2022–2024. Gruppen leds av generaldirektör Minna Kelhä.
I själva verket finns det två grupper: Utöver utvecklingsgruppen för åskådningsämnen tillsätter ministeriet en parlamentarisk uppföljningsgrupp för reformen av undervisningen i dessa ämnen i grundutbildningen, i gymnasieutbildningen och inom yrkesutbildningen. I skrivande stund finns det ingen information om dess sammansättning. I den grupp som utsetts ingår representanter för universitet, forskare och aktörer inom skolsektorn, såsom Finlands gymnasistförbund (SLL) och Finlands Rektorer. Företrädare för religiösa grupper inkluderar förutom ev.luth. och den ortodoxa kyrkan även islam och RESA-forumet. Ordförandena för SUOL och Feto och givetvis även Salmenkivi och Åhs är med som experter. Det finns totalt 26 medlemmar.
Inrättandet av utvecklingsgrupperna bygger på Vesa Åhs och Eero Salmenkivis kartläggningsarbete om att reformera undervisningen i åskådningsämnen som kom ut i våras. Enligt den kommer undervisningen i åskådningsämnen, som är uppdelad i två ämnen och flera kursplaner, att stå inför betydande utmaningar i framtiden på grund av demografiska förändringar och den ökade mångfalden av synsätt. Rapporten tar också upp frågor som rör likabehandling. Rapporten presenterar behovet av en långsiktigt fungerande styrgrupp för att lösa aktuella problemen. Därför etableras nu nämnda grupper.
Utvecklingsarbetet leds därför av den parlamentariska uppföljningsgruppen. Uppdraget är att ta fram en parlamentarisk proposition om reformen av undervisningen i åskådningsämnen. Gruppernas mest individuella uppgifter är 1) att skissera åtgärder för att reformera undervisningen i ämnen och deras innehåll, 2) ta fram utvecklingsåtgärder för att reformera undervisningen i ämnen i grundläggande utbildning, i gymnasieutbildning och inom yrkesutbildning på kort och lång sikt, och 3) uppgöra förslag till nästa regeringsprogram för att genomföra dessa utvecklingsåtgärder med tanke på den utbildningspolitiska kontinuiteten. Inte särskilt små mål. Låt oss se hur det går. Riksdagsval kommer att hållas nästa vår.
I november deltog jag i frågestunden med Katarina Murto, OAJ:s nya ordförande. Utöver allmänna frågor, behandlades t.ex. undervisningsskyldighetens effekter på vikariat. OAJ:s ordförande medgav att det är en ohållbar situation om en lärare med en mindre USK vikarierar exempelvis en (religions- eller) biologilärare. Som obehörig vikarie får hen då bättre ersättning än en behörig lärare i ämnet i fråga. Enligt OAJ bör även ersättningen för den preliminära bedömningen av studentexamensproven vara enhetlig. Det var ju på tiden att notera detta! Som positiva nyheter rapporterades det vid evenemanget att OAJ kommer att beställa en rapport från Statistikcentralen om hur arbetstiden realiseras bland lärare med olika USK. Undersökningen sägs vara bra och har en tillräcklig uppföljningstid. Så om du får en sådan här förfrågan, svara noggrant på den.
Lärarens utmattning på jobbet och läraryrkets attraktivitet, eller bristen på den, diskuteras ständigt. OAJ försöker påverka att mentorskap och fortbildning skrivs in i lagen. Detta är en mycket bra idé. SUOL arbetar mycket både med fortbildning och som utvecklare av mentorskap. Tack för detta till ansvariga och aktiva deltagare. Självklart kan varje lärare påverka på den bilden hen ger av sitt arbete och hur man förhåller sig till unga kollegor och vikarier.
I höstas fick vi en ny ekonomichef, då Atte Hokkanen efterträdde Essi Raekoski på tjänsten.Tack, Essi, välkommen, Atte. Också både vår verksamhetsledare och chefredaktören för Synsygus kommer att bytas ut inom en snar framtid. I början av året kommer Veera Lupunen att ersättas av Aleksi Enqvist. I Synsygus börjar Jonna Kaukonen. Jag önskar lycka till och styrka till dem båda. Samma önskar jag för er alla!
Tuovi Pääkkönen
Ordförande